Parasta juhannuksena:
Visiitti anopin ja appiukon mökille. Käteeni lyötiin kuoharilasi ja lapsi vietiin saunaan. Käytiin miehen kanssa kaksistaan lenkittämässä koirat kesäisessä maalaismaisemassa. Ei satanut (ihme).
Kylätoimikunnan juhannuskokko. Edellisen kerran olen nähnyt ns. oikean kokon ehkä lapsena? Omassa pihassa viime vuosina poltettuja risukasoja ei nyt lasketa.
Ämpärillinen lupiineja. Miten nämä rikkaruohoina pidetyt kukat voivatkin olla kauniita!
Brita-kakku. Tämän vuoden kuumana uutuutena kakun marenki raidoitettiin sulatetulla suklaalla ja kakku koristeltiin mansikoiden lisäksi suklaamintun lehdillä.
Kuumat juhannustanssit. Tästä osuudesta vastasivat 2-vuotiaat. V ja tyttöystävänsä P ja S. Yksi soitti traktorilla piippolanvaaria (sellainen raivostuttava äänilelu) ja koko jengi tanssi. Eihän sitä voinut nauramatta katsoa.
Paskinta juhannuksena:
Aattona tullut tieto siitä, etten saanut hakemaani työtä. Olisin ihan oikeasti halunnut sen. Erityisen kirvelevän tästä häviöstä teki se, että olen työskennellyt kyseisellä työpaikalla seitsemän (!) vuotta pätkätyöläisenä. Elämä on jne.